Mä just jätin Threadsin uinumaan, ja meinasin tehdä saman Sinitaivaalle, sit törmäsin tähän 😄

putosi tuosta näköjään pätkä: lasten- ja nuorten mielenterveydestä. Mutta ei siitä, ...

Pisa-keskustelussa menee herttaisesti puurot ja vellit sekaisin. Tuntuu, että puhutaan samassa lauseessa ruutuajasta, perhepolitiikasta, koulukurista ja lasten- ja , mitä pisa mittaa ja mistä tämän mittarilukeman lasku kertoo. Hyvä idea, tosiaan, jututetaan muksuja!

Mulla sama, Linkkari tuntuu etäiseltä ja itsetehostusta vaativalta. Threadsissa häiritsee ig-yhteys, olen antanut tarkoituksellisesti ig:n näivettyä. Se kun tuntuu niin kiiltokuvamaiselta. Facessa on ikiaikainen, itse luotu keski-ikäisyyakupla, sitä päivityelen ja ehkä jatkossa tänne.

Ja muista raportoida sitten, tärkeä tieto ensi joulua ajatellen, jos se toimii noinkin 🙃

Uskoisin, että tuijottaminen luo paineita. Laita sen sijaan tollasenaan rauhalliseen paikkaan, esim. kaappiin. Aattona sitten katsot miten kävi. Osta varoiksi valmispipareita.

Mäsentävää (muuan pieni poika yhdisti masentavan ja mälsän näin), jos tiedeyhteisö ei olisi itse kriteereitä väitökselle laittanut. Haluan uskoa, että tiedeyhteisö noudattaa omia premissejään.

Jaa, hankalaa tämä datan keruu. Ristiriitaisia kokemuksia kantautuu. Pakko ehkä käydä itsekin selvittämässä.

Hmm, meinaan katsella teidän rohkelikkojen ensikokemuksia. Ehkä sitten minäkin.

Todella turhautunut ig-elämään, facesta en voi luopua, koska sinne rakentunut liian mukava ööverikeski-ikäisten kupla. Joten, threadsin kanssa päätin tarkkailla, miten teille ensilinjan tyypeille käy. Mikä fiilis?

Miltä näyttää?

Tervetuloa, täällä toinen Sinitaivaan uunituore tunnustelija. Täällä vaikuttaa tosiaan mukavalta ilmapiiri. Toivottavasti säilyy.

Mulla sama suunnitelma X:n suhteen. Nyt vuorokauden kokemuksella, täällä on hyvä meininki.

Tulee mieleen, kehitysvamma-alalla tuttu toteamus, että vaikka jokinen ihminen, kehitysvammainen tai ei, on yksilöllinen, meissä on aina enemmän samaa ja yhteistä. Ihmisyys yhdistää.

Surkeaa, kun tunnumme usein keskittyvän eroihin ja unohtavan yhteisen.