Tahtoa kyllä on, mutta rahaakin tarvitaan.

Tämähän on se olennaisin kysymys. Sitä ei kuitenkaan valitettavasti päätetä tässä seminaarissa.

2) Uusia kriisejä tulee. On ihan utopiaa, että mikään sopimus käytännössä estäisi (tai sen pitäisikään estää) velan kasvua kriiseissä. Voi olettaa, että velkajarrun kaltainen mekanismi koskee lähinnä hyviä tai ns normaaleita suhdanteita. Ja juuri silloin pitäisikin saada velkasuhdetta pienennettyä.

1) Velkaantumisen hillitseminen on myös sukupolvienvälisen oikeudenmukaisuuden kysymys. Ja nimenomaan niin päin, että holtiton julkisen rahan käyttö on sitä, että vanhat jättävät laskun nuorten maksettavaksi.

Se ei tarkoita, etteikö esim ympäristön pilaamisen kohdalla olisi päin vastoin.

Ei se triviaalia ole, eivätkä nuo tahot aina puolusta niitä joita luulee.

Ainoa selkeä ilmainen lounas, jonka tunnistan, on yhteisöveron kiristäminen ja osinkoverotuksen keventäminen sen kompensoinniksi (verotulot kasvaa ja samalla kannustavuus paranee).
Ei sekään ole helppoa, koska kv-kilpailu.

Puheeni vihreiden puoluevaltuustossa 20.9.2025

talousvihreat.fi/2025/09/20/m...

Jjotta saisimme enemmän resursseja hyvinvointiyhteiskunnalle, meidän on rohkaistava menestyjiä tuottamaan lisää. Maksimoidaksemme verotulot niiltä menestyjiltä, joilla on ylijäämää verotettavaksi, meidän tulisi oikeastaan tehdä heistä enemmän ahneita, jotta he tuottaisivat enemmän resursseja.

Lopuksi sananen kohtuullisuudesta. Pohjoismaisessa kulttuurissa on arvokasta, ettei pröystäilyä arvosteta. Usein tavoitteemme on saada sama kuin muillakin, ei enemmän.

Mutta verojärjestelmän kannalta kohtuullisuus voi olla haaste.

Tämä tiivistyy kysymykseen: haluammeko tehdä köyhistä vähemmän köyhiä vai rikkaista vähemmän rikkaita?
Jos haluamme auttaa heikko-osaisia, tarvitsemme menestyjiltä lisää verotuloja. Sen saamme vain, jos heidän verotuksensa on kannustavaa, ei rankaisevaa.

Iloinen veronmaksaja on oikein hyvä tavoite.

Oma näkemykseni on selvä: verotus kyllä kannattaa painottaa suurituloisimpiin, mutta ainoastaan niin kauan kuin se palvelee ensimmäistä tehtävää, eli tuottaa lisää verotuloja.

Tuloeroja kavennetaan tulonsiirroilla, jotka parhaiten rahoitetaan tekemällä verojärjestelmästä tehokas ja kannustava.

Erityisesti kannattaa huomata, että tämä menee lähinnä suoraan yritysten ulkomaisille omistajille.

Jos pääomaa haluaisi kerryttää suomalaisille, niin tämän 10% kevennyksen hinnalla olisi puolittanut osinkoverotuksen.

Huonoa:
- Yhteisöveron alennus on 830m€ ihan hukkaan heitettyä rahaa. Se säilyttää edelleen suomalaisen omistajan verotuksen kohtuuttoman kireänä ja silti verotulot entistäkin matalampana.
3/3

En moiti:
- Työn verotuksen keventäminen oikea tavoite. Myös korkeammissa tuloluokissa, ja on uskottavaa että tällä on myönteisiä dynaamisia vaikutuksia jotka tuovat osan rahasta takaisin.
2/3

Saalistakin tuli: kiintokuution verran hyvää kuusitukkia, joka nyt kyllä päätyi polttopuuksi mökille, sekä muutama litra koivunmahlaa.

Huomenna pääsiäisen viettoon takaisin samoihin maisemiin. Jäätilanne näyttää siltä, että pääsee pian lapsen kanssa leikkimään jäänmurtajaa alumiinikanootilla.