Sasu Karttunen
@skarttunen.me
PhD in atmospheric physics & meteorology. Research Associate @ Bern University of Applied Sciences (BFH) & Delft University of Technology (TU Delft). Studying clouds using remote sensing and data-driven methods. Also a PALM model system developer.
Samaa taktiikkaa käyttää mm. MathWorks MATLAB-tuotteen kanssa. Taistelivat pitkään Pythonin leviämistä vastaan myymällä yliopistoille halvalla kampuslisenssejä. Eipä MATLAB:ia juuri voi enää muulla myydä kuin sillä, että osa työvoimasta ei ole vielä muuta opetellut, vaikka aika onkin ajanut ohi.
September 16, 2025 at 10:45 AM
Samaa taktiikkaa käyttää mm. MathWorks MATLAB-tuotteen kanssa. Taistelivat pitkään Pythonin leviämistä vastaan myymällä yliopistoille halvalla kampuslisenssejä. Eipä MATLAB:ia juuri voi enää muulla myydä kuin sillä, että osa työvoimasta ei ole vielä muuta opetellut, vaikka aika onkin ajanut ohi.
Microsoft naittaa organisaatiot niin syvälle "ekosysteemiinsä", että sieltä on hyvin vaikeaa kaivautua ulos. Koska pakettiin kuuluu koko "ekosysteemi", on sen osien kilpailuttaminen erikseen (esim. toimisto-ohjelmistot tuolta ja sähköpostipalvelu toisaalta) mahdotonta. Merkittävä kilpailun este!
September 16, 2025 at 10:17 AM
Microsoft naittaa organisaatiot niin syvälle "ekosysteemiinsä", että sieltä on hyvin vaikeaa kaivautua ulos. Koska pakettiin kuuluu koko "ekosysteemi", on sen osien kilpailuttaminen erikseen (esim. toimisto-ohjelmistot tuolta ja sähköpostipalvelu toisaalta) mahdotonta. Merkittävä kilpailun este!
Hieman myös ihmettelen sitä, miksei EU:ssa olla puututtu Microsoftin tapaan paketoida tuotteensa suureksi köntiksi. Esim. yliopistoissa moni tuskin suostuisi luopumaan Wordista, koska ovat niin tottuneita siihen, mutta organisaatioilla ei taida olla mahdollisuutta hankkia tätä järkevästi "irrallaan"
September 16, 2025 at 10:13 AM
Hieman myös ihmettelen sitä, miksei EU:ssa olla puututtu Microsoftin tapaan paketoida tuotteensa suureksi köntiksi. Esim. yliopistoissa moni tuskin suostuisi luopumaan Wordista, koska ovat niin tottuneita siihen, mutta organisaatioilla ei taida olla mahdollisuutta hankkia tätä järkevästi "irrallaan"
Maksaahan toki vaihtoehtoisetkin ratkaisut jotain. Mutta rahaakin tärkeämpi pointti olisi, että niin suuri massa julkishallinnon dataa ei olisi yhden amerikkalaisyhtiön varassa.
September 16, 2025 at 10:08 AM
Maksaahan toki vaihtoehtoisetkin ratkaisut jotain. Mutta rahaakin tärkeämpi pointti olisi, että niin suuri massa julkishallinnon dataa ei olisi yhden amerikkalaisyhtiön varassa.
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko Suomessa julkinen sektori lappaa "automaationa" Microsoftille rahaa vuosittain. O365 kun taitaa olla käytössä liki jokaisessa kunnassa, valtion virastossa, ministeriössä(?), ja korkeakoulussa. Vaihtaessa tosin muutosvastarinta tulisi olemaan kovaa.
September 16, 2025 at 10:07 AM
Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko Suomessa julkinen sektori lappaa "automaationa" Microsoftille rahaa vuosittain. O365 kun taitaa olla käytössä liki jokaisessa kunnassa, valtion virastossa, ministeriössä(?), ja korkeakoulussa. Vaihtaessa tosin muutosvastarinta tulisi olemaan kovaa.
Ei toki, mutta indeksissä CERN:issä tehdyn hiukkashavainnon painoarvo on sama lyhyiden lettereiden kanssa. Siksi en kärjen järjestykselle antaisi paljoa painoarvoa.
Euroopassa (ja erityisesti Suomessa) on joka tapauksessa syytäkin olla huolissaan mukana pysymisestä.
Euroopassa (ja erityisesti Suomessa) on joka tapauksessa syytäkin olla huolissaan mukana pysymisestä.
September 9, 2025 at 9:16 AM
Ei toki, mutta indeksissä CERN:issä tehdyn hiukkashavainnon painoarvo on sama lyhyiden lettereiden kanssa. Siksi en kärjen järjestykselle antaisi paljoa painoarvoa.
Euroopassa (ja erityisesti Suomessa) on joka tapauksessa syytäkin olla huolissaan mukana pysymisestä.
Euroopassa (ja erityisesti Suomessa) on joka tapauksessa syytäkin olla huolissaan mukana pysymisestä.
Nämä Naturen listauksen perustuvat ennemminkin julkaisumäärään tietyissä heidän valitsemissaan lehdissä kuin varsinaiseen "tasoon". Kiinassa on vahvat insentiivit julkaista _paljon_ ja eritoten tietyissä lehdissä.
Ei sillä, etteikö Kiinassa se oikea tasokin olisi noussut maailman kärkijoukkoon.
Ei sillä, etteikö Kiinassa se oikea tasokin olisi noussut maailman kärkijoukkoon.
September 9, 2025 at 9:02 AM
Nämä Naturen listauksen perustuvat ennemminkin julkaisumäärään tietyissä heidän valitsemissaan lehdissä kuin varsinaiseen "tasoon". Kiinassa on vahvat insentiivit julkaista _paljon_ ja eritoten tietyissä lehdissä.
Ei sillä, etteikö Kiinassa se oikea tasokin olisi noussut maailman kärkijoukkoon.
Ei sillä, etteikö Kiinassa se oikea tasokin olisi noussut maailman kärkijoukkoon.
Kotimaisten lehtien siirtymisessä avoimeksi ehdottomasti.
Nyt kun tosiaan tarkemmin mietin, niin taitaa hyödyntämäni julkaisusopimukset täysin avoimien kustantajien (esim. EGU/Copernicus) kanssa olla Helsingin yliopiston kirjaston itsensä solmimia eikä FinElibin kautta.
Nyt kun tosiaan tarkemmin mietin, niin taitaa hyödyntämäni julkaisusopimukset täysin avoimien kustantajien (esim. EGU/Copernicus) kanssa olla Helsingin yliopiston kirjaston itsensä solmimia eikä FinElibin kautta.
September 3, 2025 at 1:56 PM
Kotimaisten lehtien siirtymisessä avoimeksi ehdottomasti.
Nyt kun tosiaan tarkemmin mietin, niin taitaa hyödyntämäni julkaisusopimukset täysin avoimien kustantajien (esim. EGU/Copernicus) kanssa olla Helsingin yliopiston kirjaston itsensä solmimia eikä FinElibin kautta.
Nyt kun tosiaan tarkemmin mietin, niin taitaa hyödyntämäni julkaisusopimukset täysin avoimien kustantajien (esim. EGU/Copernicus) kanssa olla Helsingin yliopiston kirjaston itsensä solmimia eikä FinElibin kautta.
Ehkä pitäisin FinELibin avoimen julkaisemisen sopimuksia kuitenkin merkittävämpänä? Toki vain jos Suomessa tehdyn tutkimuksen julkaiseminen ulkomaisissa lehdissä lasketaan mukaan.
Eipä sillä, kaikki avoimen julkaisemisen yleistyminen on plussaa.
Eipä sillä, kaikki avoimen julkaisemisen yleistyminen on plussaa.
September 3, 2025 at 1:47 PM
Ehkä pitäisin FinELibin avoimen julkaisemisen sopimuksia kuitenkin merkittävämpänä? Toki vain jos Suomessa tehdyn tutkimuksen julkaiseminen ulkomaisissa lehdissä lasketaan mukaan.
Eipä sillä, kaikki avoimen julkaisemisen yleistyminen on plussaa.
Eipä sillä, kaikki avoimen julkaisemisen yleistyminen on plussaa.
Joo synkkähän tilanne oli jo ilman uusia leikkauksia. Jos katsotaan vaikka rahoitusta per opiskelijapaikka ja vertaillaan verrokkimaihin, niin ihmeen pienellä Suomen korkeakoulut jotenkin pyörivät. Sen toki huomaa joka päivä, jos sattuu olemaan niissä töissä...
September 3, 2025 at 8:35 AM
Joo synkkähän tilanne oli jo ilman uusia leikkauksia. Jos katsotaan vaikka rahoitusta per opiskelijapaikka ja vertaillaan verrokkimaihin, niin ihmeen pienellä Suomen korkeakoulut jotenkin pyörivät. Sen toki huomaa joka päivä, jos sattuu olemaan niissä töissä...
Päätettiinkö sitä perusrahoitusta nyt lopulta sitten leikata? Mun silmiin ei eilisistä uutisista osunut mainintoja korkeakouluista.
Toivottavasti ei siksi, että media ei pidä korkeakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia enää edes mainitsemisen arvoisina...
Toivottavasti ei siksi, että media ei pidä korkeakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia enää edes mainitsemisen arvoisina...
September 3, 2025 at 8:23 AM
Päätettiinkö sitä perusrahoitusta nyt lopulta sitten leikata? Mun silmiin ei eilisistä uutisista osunut mainintoja korkeakouluista.
Toivottavasti ei siksi, että media ei pidä korkeakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia enää edes mainitsemisen arvoisina...
Toivottavasti ei siksi, että media ei pidä korkeakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia enää edes mainitsemisen arvoisina...
Helleaaltojen aikaan on tyypillisesti hyvinkin tyynet yöt. Siten ilma ei edes ikkunat avaamalla juurikaan vaihdu ilman koneellista avustusta. Puhumattakaan sisään tulevasta melusta, hyönteisistä ym. Hyönteisverkot hidastavat ilman vaihtumista ennestään.
July 29, 2025 at 12:17 PM
Helleaaltojen aikaan on tyypillisesti hyvinkin tyynet yöt. Siten ilma ei edes ikkunat avaamalla juurikaan vaihdu ilman koneellista avustusta. Puhumattakaan sisään tulevasta melusta, hyönteisistä ym. Hyönteisverkot hidastavat ilman vaihtumista ennestään.
Suomalaisen rakennuskannan energiatehokkuus lämmityskaudella on toki erinomainen asia, täällä triplalasitukset sun muut ovat vielä aika uusi asia. Mutta nämä eivät ole poissulkevia, ilma tulisi saada _tarvittaessa_ vaihtumaan tehokkaasti. Etenkin yöaikaan ja ilman ikkunoiden avaamista (meluongelmat)
July 29, 2025 at 11:50 AM
Suomalaisen rakennuskannan energiatehokkuus lämmityskaudella on toki erinomainen asia, täällä triplalasitukset sun muut ovat vielä aika uusi asia. Mutta nämä eivät ole poissulkevia, ilma tulisi saada _tarvittaessa_ vaihtumaan tehokkaasti. Etenkin yöaikaan ja ilman ikkunoiden avaamista (meluongelmat)
*koneellinen ilmanvaihto
July 29, 2025 at 11:47 AM
*koneellinen ilmanvaihto
Päivisin ikkunat kiinni ja koneellinenilmanvaihto minimiin. Öisin korvausilmaventtiilit auki ja ilmanvaihto maksimiin. Hyvin toimii.
Vanhoissa rakennuksissa riittävän vedon saavuttamiseksi pitää ikkunat avata öisin. Suomessa on panostettu lähinnä siihen, että lämmin ilma on ja pysyy sisällä...
Vanhoissa rakennuksissa riittävän vedon saavuttamiseksi pitää ikkunat avata öisin. Suomessa on panostettu lähinnä siihen, että lämmin ilma on ja pysyy sisällä...
July 29, 2025 at 11:46 AM
Päivisin ikkunat kiinni ja koneellinenilmanvaihto minimiin. Öisin korvausilmaventtiilit auki ja ilmanvaihto maksimiin. Hyvin toimii.
Vanhoissa rakennuksissa riittävän vedon saavuttamiseksi pitää ikkunat avata öisin. Suomessa on panostettu lähinnä siihen, että lämmin ilma on ja pysyy sisällä...
Vanhoissa rakennuksissa riittävän vedon saavuttamiseksi pitää ikkunat avata öisin. Suomessa on panostettu lähinnä siihen, että lämmin ilma on ja pysyy sisällä...
Suomessa on lisäksi usein hyvin vaikeaa saada huoneilmaa vaihtumaan. Keski-Euroopassa asuntokohtaisesti säädettävä koneellinen ilmanvaihto, joka löytyy monista uudehkoista asunnoista, tekee yön aikana ihmeitä. Korvausilma tulee säädettävistä venttiileistä ilman tarvetta pitää ikkunoita auki kadulle.
July 29, 2025 at 11:41 AM
Suomessa on lisäksi usein hyvin vaikeaa saada huoneilmaa vaihtumaan. Keski-Euroopassa asuntokohtaisesti säädettävä koneellinen ilmanvaihto, joka löytyy monista uudehkoista asunnoista, tekee yön aikana ihmeitä. Korvausilma tulee säädettävistä venttiileistä ilman tarvetta pitää ikkunoita auki kadulle.
Thanks. Shows that making interpretations of distribution parameters by eyeballing them is not a great idea.
June 24, 2025 at 1:00 PM
Thanks. Shows that making interpretations of distribution parameters by eyeballing them is not a great idea.
Is it just my eyes or has the skewness actually decreased with the warming climate?
June 24, 2025 at 12:52 PM
Is it just my eyes or has the skewness actually decreased with the warming climate?
Mutta propsit siitä, että korkeakoululinjauksessanne on mainittu toiminnan osaoptimointi rahoitusmittareiden mukaiseksi ongelmana! Tämä on ollut ikävä kehityssuunta, johon nykymuotoiset rahoitusmallit käytännössä pakottavat. Muutenkin linjauksissanne on mielestäni paljon hyvää rahoituksen sutheen.
May 13, 2025 at 9:01 AM
Mutta propsit siitä, että korkeakoululinjauksessanne on mainittu toiminnan osaoptimointi rahoitusmittareiden mukaiseksi ongelmana! Tämä on ollut ikävä kehityssuunta, johon nykymuotoiset rahoitusmallit käytännössä pakottavat. Muutenkin linjauksissanne on mielestäni paljon hyvää rahoituksen sutheen.
Tällä on väistämättä suora vaikutus opetuksen laatuun. Parasta olisi, jos opettajilla olisi oman tutkimustyönsä kautta kosketus opetettavan aiheen terävimpään kärkeen, jotta opiskelijoiden osaaminen olisi kilpailukykyistä. Tutkimukselle pitäisi jäädä merkittävästi aikaa. 2/2
May 13, 2025 at 8:52 AM
Tällä on väistämättä suora vaikutus opetuksen laatuun. Parasta olisi, jos opettajilla olisi oman tutkimustyönsä kautta kosketus opetettavan aiheen terävimpään kärkeen, jotta opiskelijoiden osaaminen olisi kilpailukykyistä. Tutkimukselle pitäisi jäädä merkittävästi aikaa. 2/2
On tässä riskinsä ilmassa. Parhaillaan TES-neuvotteluissa työnantajaosapuoli ajaa opetustuntikaton poistamista. Mitä suuremman osan ajasta yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta käyttävät opetukseen, sitä todennäköisemmin he päätyvät opettamaan kursseja oman ydinosaamisensa ulkopuolelta. 1/2
May 13, 2025 at 8:48 AM
On tässä riskinsä ilmassa. Parhaillaan TES-neuvotteluissa työnantajaosapuoli ajaa opetustuntikaton poistamista. Mitä suuremman osan ajasta yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta käyttävät opetukseen, sitä todennäköisemmin he päätyvät opettamaan kursseja oman ydinosaamisensa ulkopuolelta. 1/2