Aluevaltuustoryhmämme vieraili joulukuun aluksi Lohjan vammaispalvelun päivätoimintakeskuksessa ja käynti jätti meihin todella vahvan ja myönteisen vaikutuksen. Keskuksessa tehdään työtä, jossa näkyy ammattitaito, sydän ja arjen viisaus, juuri sellainen kokonaisuus, jonka varassa vammaispalvelut voivat rakentua kestävällä tavalla.

Lohjan OPS-luonnoksessa esitetään viiden kuukauden yleisopetuksessa opiskelun jaksoa ennen kuin oppiaineen erityisen tuen tarvetta voidaan arvioida. Opetushallitus ei kuitenkaan edellytä tällaista aikarajaa.

Ratalinjaus uhkaa lukuisia tiukasti suojeltuja lajeja ja Suomen luontodirektiivivelvoitteita. Alueella sijaitsevat saukon kulkureitit Hämjoella ja Raatinjoella, viitasammakon lisääntymisalueet Halarin lammilla sekä vuollejokisimpukan elinympäristö Hämjoessa. Lohjan alueella on lisäksi neljä luokan I lepakkokohdetta, joiden hävittäminen on laissa suoraan kielletty. Vaikutukset on YVA:ssa tunnistettu, mutta niitä ei ole pystytty lieventämään toteutuskelpoisella tavalla. Kai se "nopea yhteys" on tärkeämpi kuin lain noudattaminen ja lepakkojen suojelu.

Tasa-arvotyö ja naisten äänen esillä pitäminen eivät ole vastakkain muiden oikeuksien kanssa, vaan ne ovat osa samaa ihmisarvon puolustamista.

Suomessa yhä useampi lapsi kasvaa köyhyydessä ja se näkyy jo nyt arjessa, koulussa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Kokosin blogiin yhteen THL:n, Itlan ja Turun yliopiston näkökulmat lapsiperheköyhyyden kasvusta. Kolme lähdettä, yksi viesti: lapsiperheköyhyys on yhteiskunnan hälytysmerkki. Lue blogista, mitä luvut ja tutkimus todella kertovat.

Viime kaudella enemmistön hyväksymä palveluverkkopäätös toimeenpannaan.

Vaikutelma oli, että nämä kyselyt on laadittu lähinnä ministeriön omiksi ohjausvälineiksi, eikä vastaamaan kentän todellisiin haasteisiin, kuten vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon puutteeseen.

Ehkä juuri siellä arjen somekeskusteluissa mitataan, millaiseksi yhteiskunnaksi me lopulta haluamme kasvaa: pelkääväksi vai ymmärtäväksi, erottavaksi vai yhteen kokoavaksi.

Juuri täysi-ikäistyneet ovat helppoja kohteita puhelinmyynnille, mutta vaikeissa elämäntilanteissa se ei ole palvelua, vaan hyväksikäyttöä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoja lakiesityksestä, joka mullistaisi kotihoidon tuen saamisen edellytykset. Jos Orpon hallituksen ajama niin sanottu Norjan malli etenee, kotihoidon tukea voisi jatkossa saada vasta kolmen vuoden yhtäjaksoisen Suomessa asumisen jälkeen.

Aluevaltuuston lokakuun kokouksessa käsiteltiin talouden hyvää kehitystä ja alueen uutta strategiaa. Pidin puheenvuorot omaishoidon ja erityisen tuen lasten palveluiden kehittämisestä sekä lastensuojelun tilanteesta. Vaadin, että päätöksenteko perustuu avoimeen tietoon ja että perheiden arki otetaan aidosti huomioon, jotta hyvinvointialueen oman sloganin mukaan kaikki länsiuusimaalaiset voivat hyvin.

Aluehallituksen vastaus 15.9.2025 käymässään kokouksessa oli suuri pettymys. Jälleen. Se keskittyi hallinnollisten prosessien kuvailuun, mutta ei tarjonnut todellisia vastauksia kysymyksiin.

Kun aluehallituksen vastaus 15.9.2025 kokouksesta saatiin, se oli suuri pettymys. Vastaus jäi hallinnolliseksi kuvaukseksi eri toimijoiden vastuista eikä tarttunut perheiden esiin nostamiin ongelmiin. Näytti siltä, ettei todellista halua ratkaisuihin ole, tai että perheiden arjen todellisuutta ei ole ymmärretty.

Olen antanut lausunnon hallituksen ehdotuksesta, joka koskee lukiokoulutuksen valintaperusteiden muuttamista.

Olen jättänyt oman lausuntoni hallituksen ehdottamasta muutoksesta, joka koskee ammatillisen koulutuksen valintaperusteita sekä perusopetuksen arvioinnin uudistusta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tuore kuukausikatsaus antaa monipuolisen kuvan palveluiden tilanteesta kesällä 2025. Raportti nostaa esiin sekä myönteistä kehitystä että kipukohtia, jotka erityisesti lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen, ikääntyneiden ja vammaispalvelujen näkökulmasta vaativat syvällistä tarkastelua. Hyviä uutisia Raportin mukaan monissa palveluissa on tapahtunut edistystä: Terapiatakuu toteutui 88 %:sti lain edellyttämässä 28 päivän määräajassa, keskimääräinen odotusaika vain 13 päivää. Tämä on selkeä parannus verrattuna aiempiin vuosiin.

Länsi-Uusimaan selvitys Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedoista paljastaa, että Länsi-Uusimaa on Uudenmaan alueista toiseksi eniten oppilashuoltoa koskevia kanteluita ja valvontatapauksia kerännyt hyvinvointialue.

Kouluterveyskysely 2025 antaa meille arvokasta tietoa, mutta samalla se haastaa katsomaan pintaa syvemmälle. Seksuaalisen häirinnän tilastollinen väheneminen ei vielä tarkoita, että ongelma olisi ratkeamassa. Tarvitsemme rohkeutta kysyä vaikeita kysymyksiä ja varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön.

Missä on ennaltaehkäisy ja neuvola? Kirjoitin Länsi-Uusimaan mielipidepalstalle ajatuksiani hyvinvointialueen strategiasta ja yksi kysymys nousee ylitse muiden: Miksi neuvolaa ei mainita lainkaan? Neuvola on suomalaisen ennaltaehkäisyn kulmakivi, ja jos sen merkitystä ei strategiassa tunnisteta, vaarana on, että palvelu heikkenee entisestään. Sama huoli koskee ikääntyneiden ravitsemusta ja vammaisten palveluja.

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta kokoontui 28.8.2025 pohtimaan hyvinvointialueen strategialuonnosta ja antamaan siitä lausuntoa sekä järjestöavustusten kriteereistä. Kokous venyi lähes neljään tuntiin, mikä kertoo asioiden laajuudesta ja merkityksestä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on julkaissut luonnoksen strategiasta vuosille 2026–2029. Asiakirja on kunnianhimoinen ja painottaa uudistumiskykyä, kustannustehokkuutta ja teknologian hyödyntämistä. Silti monista kohdista nousee huoli: ollaanko keskittymässä liikaa yksittäisiin toimenpiteisiin ja unohtamassa ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen ratkaiseva merkitys?

Mitä ajatuksia nämä teemat herättävät sinussa? Miten sinä näet nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin nyky-Suomessa ja mitä meidän pitäisi tehdä toisin?

Kirjoitin hiljattain mielipidekirjoituksen ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta ja sen ehkäisyn tärkeydestä. Tämä kirjoitus on julkaistu sekä Suomenmaa-lehdessä että Länsi-Uusimaassa. Ikääntyneiden vajaaravitsemus on luultua yleisempi ja usein unohdettu ongelma. Heikentynyt ravitsemustila huonontaa toimintakykyä, lisää sairastumisten ja kaatumisten riskiä sekä johtaa usein ennenaikaiseen laitostumiseen. Kyse ei ole vain inhimillisestä kärsimyksestä, vaan myös merkittävästä kustannustekijästä hyvinvointialueille. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vajaaravitsemusta seulotaan ja hoidetaan jo joissakin ikääntyneiden palveluissa.