Elämään mahtuu kaikenlaisia vuosipäiviä. Päivälleen kaksi vuotta sitten me alettiin purkaa kotia, joka oli osoittautunut homemörskäksi.

Vieläkin vähän syke nousee kun mietin, miltä meidän nykyisin ihan asuinkelpoisessa kodissamme silloin näytti. Tiukkaa teki, mutta selvittiin.

Lapsi oli jättänyt mun tietokoneeni päälle yllätyksen. En oikein löydä adjektiivia sille tunteelle, joka valtasi minut, kun aloitin työpäivän kasvokkain mustasilmäisen (ja -sieluisen?) Super Marion kanssa.

Mie kävin tänään työasioissa Tampereen Torni-hotellissa. Henkilökunta kuuli ohimennen, että mulla on syntymäpäivä. Hetken kuluttua sain kakkua ja pienen lahjankin! Ihan todella ilahduttava ele, tästä tuli hyvä mieli.

Facebook muistutti minua tänään elämäni ensimmäisestä sairaalareissusta. Siitä on todellakin 14 vuotta, kun makasin Lapin keskussairaalan päivystyksessä keltaisena ja oksentelevana. Menin jonossa ohi kovaan ääneen huutavan, kätensä murtaneen nuoren ja mietin, että nyt on vissiin tosi kyseessä. 1/x